Tässä jutussa käydään läpi Raspbery Pi 3:n pystytys. Tarkoitus on saada laite kotiverkkoon ja olla siihen yhteydessä kannettavan Windows tietokoneen kanssa. Asennus tullaan tekemään ilman laitteeseen liitettävää näppäimistöä tai näyttöä.
Käyttöjärjestelmän lataus tietokoneelle
Raspberry Pi:ssä ei ole esiasennettua käyttöjärjestelmää tai sisäistä haihtumatonta muistia, vaan käyttöjärjestelmä sijaitsee ulkoisella SD -kortilla. Käyttöjärjestelmä ladataan netistä ja esiasennetaan tietokoneen avulla SD kortille. Esiasennettu SD -kortti laitetaan kiinni Raspberry Pi:n ja se hoitaa varsinaiseen asennuksen loppuun, (tässä vaiheessa korttiin täytyy yleensä kytkeä näyttö ja näppäimistö).
Alkuun pääsemiseksi helpointa on ladata tietokoneelle NOOBS paketti alla olevasta linkistä. Sivustolla on paketti nimeltä “NOOBS Offline and network install” (ZIP), jota klikkaamalla saa latauksen käyntiin. NOOBS on asennus paketti, joka sisältää muutaman eri käyttöjärjestelmä vaihtoehdon, joista asennuksen yhteydessä voi valita yhden asennettavaksi. Tässä esimerkissä tullaan valitsemaan käyttöjärjestelmäksi Raspbian niminen Linux jakelu. NOOBS paketti on tarkoitettu asennettavaksi näytölliseen ja näppäimistölliseen Raspbery Pi:n, mutta asennuksen voi tehdä muutamin muutoksin ilman näppäimistöä ja näyttöä.
https://www.raspberrypi.org/downloads/noobs/
Huom. NOOBS paketin koko on varsin iso, n. 1.5 Gt.
SD -kortin alustus
Raspbery Pi:n käyttöjärjestelmän täytyy esiasentaa alustetulle SD kortille. Vaikka esiasennus voi onnistua ilman SD -kortin alustusta, on kuitenkin varminta tyhjentää ja alustaa käytetty SD -kortti kokonaan.
SD kortin tyhjennys ja alustus onnistuu Windowsilla (7 ja 10) käyttöjärjestelmästä löytyvällä levynhallinta -ohjelmistolla. Ohjelman saa käyntiin painamalla Windows näppäintä, kirjoittamalla komento “diskmgmt.msc” (ilman lainaus merkkejä) ja lopuksi painamalla rivinvaihtoa. Alla on kuva levyn hallinta ohjelmasta.
Tässä vaiheessa on syytä korostaa, että levynhallinta ohjelmalla voi ylikirjoittaa ja sotkea tietokoneen kovalevyn, joten kannattaa etsiä netistä muita ohjeita ja toisia ohjelmistoa, jos tuntuu ettei pääse kartalle, siitä mitä on tekemässä.
Levynhallinta ohjelmassa SD -kortti näkyy omana levynä. Esimerkki kuvassa tämän levyn nimi on Levy 1 (ala laidassa). Jos SD -korttia ei näy levynhallinta ohjelmassa, kannattaa tietokone kokeilla sammuttaa, laittaa SD kortti kiinni, ja tämän jälkeen käynnistää kone ja avata ohjelma uudelleen.
Kun SD kortti näkyy levynhallinnassa, voi tämän jälkeen siitä tuhota kaikki asemat ja osiot. Tämä onnistuu klikkaamalla SD kortin osiota ja asemia hiiren oikealla, ja valitsemalla esiin tulevasta ponnahdus valikosta “Poista asema…” tai “Poisto osio…”, niin kauan kunnes kaikki SD kortin asemat ja osiot ovat poistettu. Kun kaikki kortin asemat ja osiot on poistettu, näkyy levy yhtenä yhtenäisenä varaamattomana alueena (alla olevassa kuvassa Levy 1).
Seuraavaksi SD kortin tyhjä varaamaton alue varataan, luomalla sille asema, eli tiedostojärjestelmä, joka kattaa koko SD kortin. Tämä tapahtuu, klikkaa SD kortin varaamatonta aluetta hiiren oikealla ja valitsemalla esiin tulevasta ponnahdus valikosta valinnan “Uusi tavallinen asema”. Tämän jälkeen ohjelma kysyy muutamia kysymyksiä, kuten uuden aseman tiedosto järjestelmän tyyppiä, joksi täytyy valita FAT32. (Huom. valintaa “Ota tämä asema käyttöön tyhjässä NTFS kansiossa.” ei saa valita)
Tämän jälkeen uusi aseman on käytettävissä ja tyhjä. Aseman päällä näkyy se asema tunnus, johon levynhallinta ohjelmisto sen alustamisen jälkeen liitti, (alla olevassa kuvassa, tunnus on E:).
Huom. Jos SD -kortille luodussa asemassa ei luonnin (“Uusi tavallinen asema”) jälkeen näy aseman kirjain tunnusta, eli sitä ei ole liitetty mihinkään (ei näy resurssien hallinnassa), niin asemaan pitää littää tällöin kirjain tunnus. Tämä tapahtuu klikkaamalla asemaa hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla ponnahdusvalikosta valinta “Muunna asemankirjain tai polku”.
Käyttöjärjestelmän esiasentaminen SD -kortille
Muistin kortin alustuksen jälkeen NOOBS paketin voi esiasentaa SD -kortille. Tämä tapahtuu purkamalla aikaisemmin ladattu NOOBS paketti, eli ZIP -tiedosto, SD -kortille. Koska tässä esimerkki tapauksessa asennus on tarkoitus tapahtua ilman Raspberryyn liitettävää näppäimistö ja näyttöä, täytyy muutamaa purettua tiedostoa vielä tämän jälkeen muuttaa.
SD -kortilla olevaan Recovery.cmdline
tiedoston ensimmäiseen rivin
perään täytyy lisätä paramteri silentinstall
. Kyseinen parametri
tarkoittaa, ettei asennus vaiheessa asennus ohjelma kysy mitään. Tämän
lisäksi saman rivin loppuun täytyy lisätä kieli asetus lang=fi
ja
näppäimistön maa asetus keyboard=fi
. Rivin alku ja loppu näyttävät
näyttää näiden vaiheiden jälkeen suunnilleen alla olevalta.
runinstaller quiet ... silentinstall lang=fi keyboard=fi
Yllä olevan lisäksi SD -kortin /os
hakemistosta täytyy poistaa kaikki
muut kuin Raspbian
niminen hakemisto. Kyseisessä /os
hakemistossa
sijaitsee asennuksen yhteydessä valittavat käyttöjärjestelmä vaihtoehdot.
Kun hakemistosta poistaa muut kuin Raspbian
hakemiston, osaa asennus
ohjelma silloin valita Raspbianin automaattisesti asennettavaksi.
Käyttöjärjestelmän asennus
Käyttöjärjestelmä esiasennuksen jälkeen on vuorossa varsinainen käyttöjärjestelmän asennus. Tämä tapahtuu irrottamalla SD kortti tietokoneesta (huom. ohje seuraavassa kappaleessa), kytkemällä SD kortti Raspberryyn, ja lopuksi kytkemällä laitteeseen sähköt. Tämän jälkeen tarvitsee vain odottaa kunnes homma on valmis. Asennus vaiheessa Raspberry luo muistikortille uusia osiota sekä purkaa pakatut esiasennetut asennustiedostot niihin.
Huom. kun SD -kortin irrottaa tietokoneesta, on se syytä tehdä turvallisesti, tai osa kortin tiedoista voi mahdollisesti haihtua tai kortin tiedostojärjestelmä vioittua. Turvallista irrottamista varten käyttöjärjestelmän ilmaisinalueelta löytyy usein esim. USB tikun kuva, jota klikkaamalla aseman saa irrotettua turvallisesti, (alla kuva esimerkki).
Kun SD kortti on kytketty Raspberryyn ja sähköt siihen, alkaa varsinainen asennus. Laitteen merkkivaloista toinen palaa asennuksen aikana keltaisena ja toinen punaisena. Asennuksen jälkeen keltainen merkkivalo sammuu. Huom. asennus saattaa kestää pitkään, joten sen kanssa on syytä olla kärsivällinen. Esimerkissä käytetyllä muistikortilla (16 Gt) keltaisen valon sammumista sai odottaa melkein 15 minuuttia.
Verkko asetukset
Kun käyttö järjestelmä on asennettu, on vuorossa sen verkko asetusten muuttaminen, jotta siihen pääsisi käsiksi verkon kautta. Koska tässä esimerkki tapauksessa käytössä ei ole Raspberyyn liitettävää näyttöä ja näppäimistö, laitetaan verkko asetuksen kuntoon muokkaamalla SD kortin tiedostaja tietokoneella.
Tämä tapahtuu ottamalla SD kortti irti laitteesta (huom. katkaise
laitteesta ensin virrat) ja liitämalla SD -kortti tietokoneeseen. Tässä
vaiheessa tietokone saattaa varoittaa, että on löytänyt alustamattoman
aseman, ja kysyä alustetaanko asema. Tähän tulee vasta kieltävästi.
Tämän jälkeen tietokoneeseen pitäisi näkyä SD -kortilla olevat
asemat boot
ja RECOVERY
, joille tietokone on jotkin kirjain
tunnukset.
SD -kortin boot
aseman juureen pitää luoda tyhjä tiedosto nimeltä
ssh
(huom. ei päätettä ja kaikki kirjaimet pieniä). Tämä sallii
SSH yhteyden seuraavan käynnistys kerran jälkeen.
Myös laitteen WiFi asetukset pitää laittaa kuntoon jos tarkoitus on
käyttää laitetta langattomassa kotiverkossa. Tämä tapahtuu luomalla
wpa_supplicant.conf
nimisen tiedoston boot
aseman juureen.
Tiedoston sisältö on alla oleva. WLAN_SALSANA ja WLAN_SSID tekstien
paikalla tulevat WiFi:n verkon salasana ja verkko tunnus.
Tiedoston rivin vaihto merkiksi on syytä valita LINUX tyyllinen
(LF).
country=FI
ctrl_interface=DIR=/var/run/wpa_supplicant GROUP=netdev
update_config=1
network={
ssid="WLAN_SSID"
scan_ssid=1
psk="WLAN_SALASAN"
key_mgmt=WPA-PSK
}
Tämän jälkeen SD -kortin voi laittaa takaisin kiinni Raspbery Pi:n ja kytkeä sähköt siihen, (huom. kortti on muistettava irrottaa turvallisesti tietokoneesta). SD kortissa oleva boot ohjelma siirtää verkko asetukset ja SSH:n käyttö järjestelmän puolelle.
Huom. Tässä kokeilussa nämä kaksi vaihetta joutui jostain syystä toistamaan kahdesti ennen kuin homma alkoi toimimaan.
Tietoa. Jos SD -korttia katsoo asennuksen jälkeen levyn hallinta
ohjelmalla, niin huomaa, että asennus on jakanut kortin neljään osaan
joista yhden nimi RECOVERY
ja toisen boot
. Kahta muuta joka osaa
Windows ei ymmärrä, sillä ne ovat Linux:n tiedostojärjestelmä
formaatissa. RECOVERY osio sisältää asennus tiedostot, ja boot
osio käynnistys ohjelman.
Yhteyden muodostus Rapberryyn
Verkko asetusten muutosten jälkeen Raspberyyn pystyy muodostamaan SSH yhteyden (eli terminaali yhteyden). Windowsin mukana ei tule SSH asiakas ohjelmistoa, mutta alla olevasta sivustosta voi ladata PuTTY nimisen SSH asiakas ohjelmiston. Sivustolla on linkki nimeltä Download PyTTY, josta ohjelman pääsee lataamaan.
PuTTY ohjelman aukeaa suoraa yhteyden hallinta ikkunaan. Yhteyden Raspberryyn voi muodostaa valitsemalla portiksi 22, yhteys tyypiksi SSH, kirjoittamalla Raspberryn IP osoite host name valinta kenttään, ja lopuksi painamalla Open. Raspberryn IP osoitteen saa selville esimerkiksi katsomalla kotiverkon reitittimen tiedoista minkä IP osoitteen se on antanut Raspberrylle.
Kun PyTTY muodostaa ensimmäistä kertaa yhteyden Raspberryyn, varoittaa ohjelma ettei Raspeberryn lähettämä palvelin varmenne ole tietokoneen muistista, ja kysyy, lisätäänkö varmenne tietokoneen muistiin. Tähän kannattaa vasta kyllä. Myöhemmin jos ohjelma kysyy samaa asiaa udelleen, on silloin syytä epäillä, että yhteys ohjauutuu johonkin muuhun paikkaan.
Yhteyden muodostamisen jälkeen Raspberry kysyy ensimmäisenä
sisäänkirjautumistunnusta (login) ja salasanaa (password). Nämä
ovat oletuksena pi
ja salasana raspberry
.
Salasana kannattaa vaihtaa heti kirjautumisen jälkeen. Raspberry kertoo ohjeet salasanan vaihtoon heti kirjautumisen jälkeen.
Homma on nyt valmis. Raspberry Pi on kotiverkossa, ja siihen saa yhteyden samassa verkosta olevasta Windows läppäristä käyttäen PuTTY:a.
Vinnki. Koti reitittimen asetuksia kannattaa muuttaa siten, että se antaa Raspberry:lle vakio IP osoitteen. Tai vaihtoehtoisesti muuttaa Rapberryn:n asetuksia siten, että se käyttää aina samaa IP osoitetta.